09.09.2016

Valokuvat markkinoinnissa: Sanat tulevat ensin

Onko meillä hyviä kuvia? Monesti vastaus on ”ei”. Yritys voi kuitenkin pärjätä jo yhdellä hyvällä brändikuvalla. Valokuvien ottaminen ja käyttäminen on monessa organisaatiossa vaikeaa: hyviä kuvia ei ole, huonoja on liikaa ja käyttöoikeus epäselvä, sanoo rovaniemeläisen Seven-1 -mainostoimiston Juha Tahvonen. Asiaa voi hänen mukaansa korjata brändikuvien avulla. Niitä ei tarvita paljon – yksi hyvä voi riittää.
Kuva tulossa

Mieti, mitä haluat sanoa

"Brändikuvassa sana tulee ennen kuvaa. Kun päättää sanat ensin, kuvankäyttö on helppoa ja tuo tulosta", Tahvonen sanoo.

Yrityksen nettisivu avautuu ruudulle. Pääkuvassa on kaunis auringonlasku meren yllä. Auringonlasku ei kuitenkaan liity mitenkään yrityksen toimialaan. Mistä on kyse?

"Estetiikallakin on merkitystä ja katseenvangitsijoita tarvitaan. Mutta jos vaihdat aurinkokuvan sanoiksi ja korvaat kuvan näillä sanoilla, ovatko sanat sellaisia, joilla haluat yrityksestäsi viestiä? Jos kyllä, kuva auringonlaskustakin puoltaa paikkaansa."


Ostanko ruotsalaisen vai suomalaisen?

Vaihteleva. Tällä sanalla Tahvonen kuvaa suomalaisten pk-yritysten tyyliä käyttää valokuvia oman brändinsä rakentamisessa.

"Meillä on loistavia esimerkkejä, kuinka yritys käyttää brändivalokuvia niin, että ne myös leviävät maailmalle. Samoin on tapauksia, että meillä on likaisessa työpajassa otettu kuva alallaan maailman parhaasta tuotteesta."

Suomalaisen ”insinöörin” voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi asiakas ostaa ruotsalaisen tuotteen, vaikka meillä on tarjolla teknisesti parempi.

"Jos ihmiset ovat sitä mieltä, että toinen on parempi, niin se on. Jos kuva on epätarkka, huonolaatuinen ja ohimennen näpsäisty, voi mielikuva itse tuotteestakin olla epämääräinen, ei maailman parhaalta tuntuva", Tahvonen sanoo.


Google tietää kuvistakin

Tahvonen esiintyi Pohjois-Karjalan kuvapankin avajaisissa. Kuvapankki on palvelu, jossa myydään pelkästään maakunnassa otettuja kuvia.

Tahvonen hauskuutti yleisöä näyttämällä, millaisia kuvia Google tarjoaa eri hakusanoilla.

Hakusana ”Swedish” läväyttää ruudulle lähinnä vähäpukeisia naisia. ”Finnish”-haku antaa kuvia suomen kielen kummallisuuksista tai suomalaisten väitetystä vähäsanaisuudesta. ”North Karelia”-haku tuo puolestaan näkyviin joukon karttoja, Pohjois-Karjala-projektin graafeja sekä Kolin maiseman.

"Mitä Pohjois-Karjalassa on? Mistä tunnistaa, että kuva on Pohjois-Karjalasta? Maakuntaa leimaavat esimerkiksi musiikki, karjalaisuus ja maisemat. Maakunnan ulkopuolelta asiaa katsovan mielestä olisi outoa, jos näitä ei tuotaisi esiin myös maakunnan valokuvilla", Tahvonen vastaa kysymykseen maakunnan brändäämisestä.

Tahvoselta kysyttiin myös, kannattaako Pohjois-Karjalan näyttää ja käyttää Kolia kuvissa?

"Pariisilaiset haluaisivat purkaa Eiffelin tornin, mutta muulle maailmalle se on kaupungin tunnus. Pohjoiskarjalaisten mielikuva Kilpisjärvestä olisi todennäköisesti Saana-tunturi. Pohjois-Karjalan ulkopuolella Kolin maisema orientoi ihmiset tähän maakuntaan. Jos meillä on symboli, sitä pitää viljellä niin, että se palaa ihmisten verkkokalvoille", Tahvonen sanoo.

"Ihmiset näkevät tuhansia mainoskuvia päivittäin. Jos niiden joukossa on yksi hieno kuva Kolilta, se ei saa vastaanottajaa kyllästymään. Autotehtaatkin nostavat mainoksissaan koko ajan esiin oman merkkinsä, ei pyyhkijänsulkaa."


Pohjois-Karjalan kuvapankki

  • Palvelu pohjoiskarjalaisten valokuvien markkinointia ja ostamista varten.
  • Kuvia voi hakea aiheen tai kunnan mukaan.
  • Kuvaajat ammattilaisista harrastajiin voivat toimittaa kuvia. Kuvaaja saa asiakkaan maksamasta korvauksesta puolet.
  • Sovellus räätälöitävissä myös yritysten sisäiseksi kuvapankiksi.
  • www.pohjoiskarjalankuva.fi


AtFlow Oy on toteuttanut sivuston www.pohjoiskarjalankuva.fi.

Artikkelin kirjoittaja: Heikki Hamunen, www.simana.fi

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK